Kuten otsikon puutteellisuudesta edellisiin verrattuna saattaa huomata, oon jo aivan totaalisen sekaisin päivistä...
Olin tosiaan mahataudissa bussimatkan Vang Viengistä Luang Prabangiin ja täytyy myöntää, että se oli ehkä yksi mun elämäni traumaattisimmista kuustuntisista. Ensimmäinen ilta menikin sitten lähinnä hostellin jääkylmään vessaan tutustuessa, suihkusta ei tahtonut tulla lämmintä vettä ja koko huone oli kylmä ja kostea, muuten ihan ok. Oli tarkoitus käydä katsastamassa paikallinen night market, mutta syömisen jälkeen mun oli pakko päästä vaan lepäämään.
Seuraavana päivänä olin urhea ja lähdettiin katsomaan Tat Kuang Si Bear Rescue Centre -keskusta. Sinne on siis pelastettu vangittuja karhuja lähinnä Laosista. Tästä pääsee keskusta ylläpitävän säätiön sivuille. Karhut oli hirrrrrmuisen suloisia, uneliaita ja uteliaita ja aitaukset oli ison ja virikkeellisen näköisiä.
Samalla alueella sijaitsee myös yksi Laosin tunnetuimmista vesiputouksista, Tat Kuang Si. Oon hienosti ottanut tämmösiä hämyjä otoksia, joissa ei näy ne kaikki japanilaiset turistit. En vaan ymmärrä mikä siinä on, kun pitää ottaa aina 10 kuvaa per yksi japsi per paikka ja ne on aina liikkeellä kymmenen ryhmissä. Ja yleensä niillä on sekä puhelin, että järkkäri, joilla molemmilla on sitten pakko kuvata samat spotit. Tässä vaiheessa mulla ehkä lievästi alkoi palaa käpy aasialaisiin, etenkin turisteihin. Tuntuu, ettei esimerkiksi jonotuskulttuurista oo tässä maailman kolkassa mitään tietoa.
Pienestä huonosta olosta huolimatta päästiin kuin päästiinkin sinne night marketillekin vielä, ostelin vähän tuliaisia, yhden mekon ja meille kotiin tyynyliinoja, ostoksia varmaan esittelen kotiin päästyä enemmän.
Lasse koitti aamulla vielä käydä katsomassa Luang Prabangissa kuulemma joka aamu tapahtuvaa seremoniaa, jossa munkeille viedään riisiä, mutta munkkeja ei löytynyt. Myöhemmin päivällä lennettiin Kambodzaan, Siem Reapiin ja meikä oli erittäin tyytyväinen, ettei tarvinnut ensin matkustaa kymmentä tuntia bussilla takaisin Vientianeen, vaan saatiin lennot suoraan Luang Prabangista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti