Ei riitä, kyllä pystyt parempaan

Venähti vähän eilinen ilta, kuten arvata saattaa... Tänään onkin sitten ollut lievästi koomaisa päivä, mutta ei anneta sen häiritä. Tapahtuispa jotain kivaa. Tai sitten voisin vaihtoehtoisesti nukkua seuraavan viikonvuoden. Pakkopakkopakko jaksaa.

Mulla on ongelma, kriisi, ylitsepääsemätön päätös. Leikatakko otsatukka takaisin, vaiko jättää leikkaamatta. Toisaalta haluisin sen kovasti uudelleen kuvioihin, mutta toisaalta tää on kiva näinkin. Raaah. Mielipiteitä otetaan vastaan.

p.s. toivottavasti ette oo kovin häiriintyneitä (haahaa) siitä, että kirjottelen nykyään lyhyemmin (enkä siis puhu siitä, että postaan harvemmin, se saakin häiriinnyttää. :D). Ei vaan oo kerrottavaa, kai.