tiistai 1. joulukuuta 2015

Krakova I

Vietettiin Lassen, Anssin ja Jannin kanssa pidennetty viikonloppu Puolan Krakovassa, nyt reissusta on kulunut vähän reilu viikko. Tässä postauksessa kuvia ensimmäiseltä ja toiselta matkapäivältä.
Lennon jälkeen maistui pizza, syötiin Jannin kanssa puoliksi lohi-pinaatti- ja jonkunnäköinen salaattipizza. Molemmat oli superhyviä.

Näkymät meidän hotellihuoneen ikkunasta oli näinkin idylliset. Otettiin yhteinen neljän hengen huone, kun hinta oli selkeästi halvempi ja oli hauskaakin hengata melko tiiviisti yhdessä. Meidän huone oli iso, mutta ei ihan niin siisti kuin miltä kuvissa oli näyttänyt, ja joku oli tupakoinut siellä sisällä, joten haju oli melko tunkkainen ja jouduttiin tuulettamaan aina kun tultiin sisään. Mutta hinta ei todellakaan päätä huimannut ja ainakin meidän sänky oli mukava.

Aamupala kuului diiliin, mikä oli jees, vaikka seurueen miespuoliset jäsenet eivät ihan joka aamu sinne asti jaksaneet ennen kymmentä raahautuakaan. Tarjolla oli vaaleaa leipää, jotain jyväisempää leipää, keitettyjä kananmunia, juustoa, kinkkua, teetä, kahvia, jogurttia (jossa oli varmaan kilo sokeria) ja leivän päälle muutamaa erilaista hilloa ja Nutellaa. Vihanneksia ehti kyllä jo neljässä aamussa tulla ikävä.

Hotellihuone sijaitsi neljännessä kerroksessa ja sinne oli ainakin ravintolasta tullessa ihan tuskaa kiivetä. Tulipahan ainakin kaloreita poltettua, kun syötiin niin paljon. :D
Näitä vaunuhevosia oli kaikkialla, ei menty kyllä kyytiin kertaakaan. Samat hevoset näytti pyörivän tuolla  joka päivä, ihan aamusta myöhäiseen iltaan.
Tämä ja seuraavat kuvat on Kazimierzin entisestä juutalaiskaupunginosasta, jota kierreltiin toisena päivänä.
Salkkareiden Ismo viettää kaksoiselämää, ja soittaa vapaa-ajallaan jazzia idiooteille.
Ravintola, josta tää kuva on otettu oli ehkä reissun suurin pettymys. Miljöö oli tosi kiva, ja siellä oli jopa oikea takka, jonka ääreen oli ihana päästä kun oltiin koko päivä tarvottu sateessa. Anssin mukaan tämä kuvassa näkyvä puolalainen perinneruoka, keitto leivän sisällä oli hyvää, mutta ainakin mun ja Jannin perunapannukakut sienikastikkeella ja dumplingsit peruna-kanamunatäytteellä ei olleet kovin onnistuneita valintoja. En kyllä kuollaksenikaan enää muista tuon paikan nimeä, se alkoi ehkä koolla ja siinä oli monta konsonanttia.
Tämmöinen Tuhkimovaunu löytyi jonkun kauppakeskuksen pihasta, kun oltiin etsimässä sateenvarjoja. Löydettiin sellaiset lopulta, kun oltiin molempina päivinä kastuttu ihan kunnolla. Sittenhän koko loppureissun aikana ei tullut suunnilleen pisaraakaan vettä.

Ensimmäisinä päivinä tosiaan lähinnä kierreltiin kaupungilla ja syötiin ja juotiin hyvin. Ruoka tuolla oli ihan älyttömän halpaa, muistaakseni yhdessä ravintolassa meidän neljän ruuat (osalla myös alkuruuat) ja juomat (useampia drinkkejä yms) kustansi n. 70 euroa. Kokeiltiin myös paria ihan rehellisesti puolalaista ruokaa tarjoavaa paikkaa, joista ensimmäisenä se takkatulipaikka, johon kyllä jouduttiin pettymään. Myöhemmät kokemukset oli hyviä, ruoka oli melko yksinkertaista ja aika suomalaiseen suuhun sopivaa. Paljon oli perunaa eri muodoissaan, keittoja ja lihoja. Itse en kovin paljon lihaa nykyään syö (en nyt ihan täysin vegeksi ole ainakaan vielä ryhtynyt), joten tutustuin enemmän kalavaihtoehtoihin. Yleensä en edes tiennyt minkä lajin fisu siinä lautasella pötkötti, lajinnimet oli meidän koko seurueelle ihan vieraita, vaikka aika hyvin englantia kaikki osataankin. En halunnut aina syödä sitä tuttua ja turvallista lohta, joten tilasin vaan reippaasti, ja useimmiten sain jotakin vaaleaa kalaa. Hyvin upposi.

Alkoholi oli jonkun verran halvempaa kuin Suomessa ja sitä sai aivan jokaikiseltä kadunnurkalta, 24 tuntia vuorokaudessa. Melkein kaikissa ruokakaupoissakin myytiin tiskiltä väkeviä. Kovin ystävällisiä asiakaspalvelijoita ei tuolla tavattu, siellä silmiin katsominen ja hymyileminen ei ilmeisesti kuuluu kulttuuriin. Ravintoloissa palvelu oli parempaa, varmaankin suuremman tipin toivossa. Esim. vaatteet eivät olleet kovin paljon halvempia kuin Suomessa, eikä me oikeastaan kovin paljon shoppailtukaan. Yhden mekon ostin, koska mulla ei ollut kaapissa mitään sopivaa Esan ja Tiian ensi viikonloppuna pidettäviin häihin.

Tykkäsin paikallisesta arkkitehtuurista tosi paljon, juuri tuollaiset 1800-1900-luvun kivitalot on aivan ihania, plussana vielä se, ettei kaikkea ole ehditty korjata ja kunnostaa liian sliipatuiksi, vaan vielä sopivasti näkyy tiettyä rappioromantiikkaakin. Liikuttiin aika suppealla alueella, kun suurimmaksi osaksi kuljettiin ainoastaan jalkaisin, niin en tiedä olisiko jossain laitakaupungilla ollut enemmän uudempiakin rakennuksia, luultavastihan tuoltakin löytyy myös niitä tavallisia kerrostalolähiöitä. Ilmeisesti suurta osaa kaupungista lämmitetään vieläkin polttamalla puuta ja öljyä ja siitä johtuen Krakovassa taitaa olla lähes koko Euroopan huonoin ilmanlaatu. Ulkoisesti tuolla oli kuitenkin ihan mielettömän siistiä, roskia ei näkynyt missään, peräti yksi rikottu pullo bongattiin sunnuntaiaamuna kun kuljeskeltiin jollain baareja täynnä olevalla kadulla. Jokainen voi rauhassa miettiä, miltä näyttää vaikkapa Helsingin keskustassa lauantai- tai sunnuntaiaamuna...

On näköjään syntynyt tekstiä jo aika paljon yhdelle istumalle, katsotaan jos ehtisin ajastella teille jo huomiseksi postauksen reissun ehdottomasta kohokohdasta!

2 kommenttia:

  1. Ihania kuvia ja harmillista, että ruoka oli pettymys. Kazimierzissa kun on valtavasti hyviä ravintoloita. Itse olen ollut Krakovassa vain kesällä ja haluaisin nähdä sen myös talvella. Kazimierz, Plac Nowy ja lunta. Se olisi ihana nähdä.

    http://villananna.blogspot.fi/search/label/Krakow

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo, onneksi saatiin reissun aikana paljon hyvääkin ruokaa. Toki vähän harmitti kun ohitettiin varmasti monta parempaakin ravintolaa tuonakin päivänä käyskennellessämme. Itse olen aina ajatellut, etten halua kaupunkilomalle kylminä kuukausina, mutta vaikka meitä ei säät kovin paljon suosineet, niin oli kyllä kokonaisuudessaan tosi mukava reissu, ja tykkäsin Krakovasta kaupunkina. (:

      Poista